Blogi

20. syyskuuta 2016 11.35

Lihavuusleikkaus toi uuden elämän

Suomen Lihavuusleikatut LILE ry on mukana Tampereen Diabetesmessuilla. Osastollamme toisen kerroksen Sopraanossa yhdistyksemme toimintaa esittelee ja erilaisiin kysymyksiin vastaa useita esittelijöitä, joita kaikkia yhdistää lihavuusleikkaus. Operaatio, joka on tuonut meille kaikille paitsi alhaisemman elopainon myös rutkasti lisää terveyttä ja elämänlaatua.

Oma leikkaukseni tehtiin viime lokakuussa. Paino on tipahtanut jo reilusti yli 30 kiloa, näytän taas sopusuhtaiselta ja kunto on parantunut rutkasti. Olen kävellyt, pyöräillyt ja käynyt uimassa. Pari kilometrin veto menee jo 55 minuuttiin ja pyörälenkit ovat olleet maksimissaan yli kolmen peninkulman mittaisia. Ennen ahkerasti käyttämäni astmasumute lojuu lääkekaapissa käyttämättömänä. Tämä ei olisi ennen leikkausta ollut mahdollista.

Leikkauksen jälkeen ruokailu oli kuin pienellä vauvalla. Söin erilaisia soseita ja määrät olivat hyvin pieniä. Jo parin viikon päästä siirryin normaaliin ruokavalioon mutta kirurgien tekemään, uuteen vatsalaukkuun ei aluksi kovin monta lihapullaa tai perunaa mahtunut. Pikkuhiljaa määrät ovat kuitenkin kasvaneet ja ravintolasyöminenkin onnistuu. Tosin painon lasku on hidastunut samassa suhteessa kuin syödyt ruokamäärät ovat kasvaneet. 

Vakavasti ylipainoisia ihmisiä syyllistetään paljon. Lehtien mielipidepalstoilta ja nettikeskusteluista saamme päivittäin lukea ohjeita, että sen kun vaan katsot vähän mitä syöt ja liikut, niin kyllä se paino siitä laskee. Näin se ei kuitenkaan juuri koskaan ole.

Ylipainoa ja siihen liittyviä hoitomenetelmiä on tutkittu paljon. Yleensä aina on tullut esiin se, että lähes kaikki ihmiset pystyvät laihtumaan mutta painon pitäminen alemmissa lukemissa ei juuri keltään onnistu. Viimeksi törmäsin Iso-Britanniassa tehtyyn tutkimukseen, jossa painoa pudottaneista naisista kaksi ja miehistä yksi prosentti kykeni viiden vuoden seurannassa säilyttämään alemman painonsa.

Ainoa tutkitusti tehokas hoitomenetelmä

Kaikkia meitä lihavuusleikattuja yhdistävätkin lukemattomat laihdutuskerrat. Itsekin olen laihduttanut kerran 50 kiloa, useita kertoja parikymmentä kiloa ja lukemattomia kertoja muutaman kilon. Mutta joka kerta paino on muutamassa vuodessa palannut lähtötasolleen. Tämä on paitsi turhauttavaa myös tuhoisaa oman itsetunnon kannalta.

Oma lihavuusleikkaukseni antoi minulle uuden elämän. Arvelen, että valtaosa lihavuusleikatuista kokee samoin. Operaatio tuo toivotun tuloksen yli yhdeksälle kymmenestä ja on tutkitusti ainoa tehokas hoitomenetelmä vakavan ylipainon osalta.

Lihavuusleikkaus on tehokas tapa hoitaa myös vaikeasti lihavan diabetesta. Suurin osa leikkauksen läpikäyneistä pääsee ainakin joksikin aikaa kokonaan eroon diabeteslääkityksestä. Noin puolet joutuu myöhemmin aloittamaan lääkityksen uudestaan.

Leikkausten määrää lisättävä

Suomessa tehdään vuosittain vajaa tuhat lihavuusleikkausta. Määrä on hämmästyttävän pieni, sillä naapurimaassamme Ruotsissa leikataan vuosittain lähes 7.000 henkilöä. Yhdistyksemme onkin ajanut leikkausten määrän lisäämistä, jotta entistä useampi vakavasti ylipainoinen saisi tehokasta hoitoa sairauteensa.

Ongelmana eivät ole niinkään resurssit vaan tiedonpuute. Tätä hoitomuotoa ei kovin hyvin tunneta terveyskeskuksissa eikä työterveyshuollossa. Niinpä niissä ei osata ohjata vakavasti liikalihavia tähän hoitoon.

Eikä aina halutakaan. Ylipainoon liittyy usein hämmästyttävän paljon syyllistämistä ja asenteellisuutta myös terveydenhuollon henkilöstön piirissä. Tähän yhdistyksemme pyrkii vaikuttamaan jakamalla tietoa lihavuusleikkauksista erilaisten kanavien kautta.

Olli Nyberg 

Olli Nyberg
LILE ry:n varapuheenjohtaja

 

 


Diabetesmessut 23.-24.9.

Tervetuloa Diabetesmessuille Tampere-talolle 23.-24.9.
Messut avoinna pe-la klo 9-17
Liput 10€ (jäsenet 6€)
Tutustu ohjelmaan >>

Diabetesmessujen Blogi

Sensoriteknologiasta elämänlaatua diabeetikon arkeen
Markku Saraheimo, LT, diabetologi

Lihavuusleikkaus toi uuden elämän
Olli Nyberg, varapuheenjohtaja, LILE ry

Vertaistuki on voimaa – isovanhemmatkin tukevat toisiaan
Eeva Autio, Isoäiti, äiti ja vertainen, aiemmin työuralla diabeteshoitaja

Minun diabetekseni ei ole kansansairaus
Janne Juvakka, toiminnanjohtaja, Diabetesliitto
 ry

Diabeteksen hoidon periaatteet haltuun - erityisesti vanhustenhoidossa
Pirjo Ilanne-Parikka, ylilääkäri, Diabetesliitto ry

Istun - enkö muuta voi?
Eira Taulaniemi, liikuntasuunnittelija Suomen Diabetesliitto ry

Säätämisen maailmanmestarit
Tanja Huutonen, Diabeteslapsen äiti ja arjen säätäjä

Ikäihmisten diabeteksen hoito tarvitsee ryhtiliikeen
Päivi Hyry, vastaava sairaanhoitaja Viola-koti, Tampere

Jokainen diabetesta sairastava on erilainen - niin on myös hänen hoitonsa
Pirjo Ilanne-Parikka, Ylilääkäri Diabetesliitto