Blogi

13. syyskuuta 2016 15.35

Minun diabetekseni ei ole kansansairaus

Maailmassa elää arviolta 415 miljoonaa ihmistä, joilla on diabetes. Ennusteiden mukaan tämä luku on jopa 590 miljoonaa vuonna 2035, ellei epidemiaa saada katkaistua. Suomessakin diabetes on yksi nopeimmin yleistyvistä sairauksista. Määrä on kaksinkertaistunut 10 vuodessa. Diabetesta sairastaa jo lähes 500 000 suomalaista, osa tietämättään.

Diabetes on monimuotoinen sairaus ja sen eri tyyppeihin voi sairastua monen ikäisenä. Yhteistä sairauksille on, että haima ei eritä lainkaan tai tarpeeksi insuliinia, jolloin verensokeri kohoaa. Tyypin 1 diabeteksen hoidossa korvataan puuttuva insuliini pistoksilla tai pumpulla. Annokset sovitetaan vaihtelevaan arkeen verensokerin omamittauksilla ja hiilihydraattien arvioinnilla. Tyypin 2 diabeteksessa elintapahoitoon yhdistetään tarvittaessa verensokeria laskevia tabletteja tai pistoksia.

Yli 100 000:lla 70 vuotta täyttäneellä suomalaisella on diabetes ja määrä kasvaa. Valitettavan usein kuulee, että ikäihmisten diabeteksen hoito on huonolla tasolla. Välinpitämättömyydestä ihmistä tai diabeteksen hoitoa kohtaan ei ole kyse, lähinnä tiedon puutteesta diabeteksen hoidossa ja riittämättömästä resurssoinnista.

Diabeteksen hoito koetaan usein vaikeaksi. Haasteellista se usein toki on ja mahdolliset muut sairaudet, liikkumisen väheneminen ja ruokahalun muutokset tuovat omat haasteensa esimerkiksi insuliinin annostamiseen.

Diabeteksen haasteet ovat erilaisia eri diabetesmuodoissa ja eri kuntoisilla ihmisillä.  Diabetes kehittyy ja ilmenee eri tavoin eri yksilöillä. Hoito on aina yksilöllistä ja pitkälti omahoitoa. Diabetes on suuri kansansairaus, mutta samalla yksilöllinen sairautena ja hoitona. Suomen ensimmäisten Diabetesmessujen slogan ’’Minun diabetekseni ei ole kansansairaus’’ muistuttaa tästä osuvasti. Aiemmin diabetesta hoidettiin paljon useammin ja pidempään sairaalassa vuodeosastolla. Tänä päivänä hoito on siirtynyt kotiin omalle ja läheisten vastuulle. Omahoito on kokonaisuus, joka koostuu lukuisista päätöksistä ja teoista joka päivä omassa arjessa.

Diabeetikko on oman arkipäivänsä ja elintapojensa asiantuntija, mutta hän tarvitsee tuekseen osaavia terveydenhuollon ammattilaisia. Hän tarvitsee ohjausta omahoitoonsa, ruokavalioon, lääkehoitoon ja insuliinin annosteluun vaihtelevissa arjen tilanteissa, apua ongelmatilanteisiin ja hoitopäätöksiin. Hyvät hoitotulokset syntyvät yhteistyönä. Se edellyttää asioiden yhdessä punnitsemista lääkärin ja hoitajien sekä diabeetikon ja hänen läheistensä kanssa. Omavastuinen hoito ei saa tarkoittaa sitä, että palvelujärjestelmä ulkoistaa oman hoitovastuunsa ja jättää diabetesta sairastavan läheisineen kantamaan liian suurta vastuuta omahoidosta.

Hyvällä hoidolla voidaan estää riittämättömän hoidon aiheuttamia vaikeita diabeteksen lisäsairauksia, kuten sydän- ja aivoinfarkteja, jalkojen amputointia, näkövammaisuutta ja dialyysihoitoja. Jopa lähes 70 prosenttia diabeteksenhoidon kustannuksista aiheutuu erikoissairaanhoitoa vaativista lisäsairauksista. Jo nyt diabeteksen hoito vie 3 miljardia euroa vuosittain, mikä vastaa 15 prosenttia Suomen terveydenhuollon kokonaismenoista. Hyvä hoito ei ole kallista, mutta riittämätön hoito on.

Janne Juvakka

Janne Juvakka
Toiminnanjohtaja
Suomen Diabetesliitto ry                                        

Kirjoitus on julkaistu myös Vanhustyö-lehden numerossa 4/2016 sekä Diabetesliiton Blogikirjassa 13.9.2016.

 


Diabetesmessut 23.-24.9.

Tervetuloa Diabetesmessuille Tampere-talolle 23.-24.9.
Messut avoinna pe-la klo 9-17
Liput 10€ (jäsenet 6€)
Tutustu ohjelmaan >>

Diabetesmessujen Blogi

Sensoriteknologiasta elämänlaatua diabeetikon arkeen
Markku Saraheimo, LT, diabetologi

Lihavuusleikkaus toi uuden elämän
Olli Nyberg, varapuheenjohtaja, LILE ry

Vertaistuki on voimaa – isovanhemmatkin tukevat toisiaan
Eeva Autio, Isoäiti, äiti ja vertainen, aiemmin työuralla diabeteshoitaja

Minun diabetekseni ei ole kansansairaus
Janne Juvakka, toiminnanjohtaja, Diabetesliitto
 ry

Diabeteksen hoidon periaatteet haltuun - erityisesti vanhustenhoidossa
Pirjo Ilanne-Parikka, ylilääkäri, Diabetesliitto ry

Istun - enkö muuta voi?
Eira Taulaniemi, liikuntasuunnittelija Suomen Diabetesliitto ry

Säätämisen maailmanmestarit
Tanja Huutonen, Diabeteslapsen äiti ja arjen säätäjä

Ikäihmisten diabeteksen hoito tarvitsee ryhtiliikeen
Päivi Hyry, vastaava sairaanhoitaja Viola-koti, Tampere

Jokainen diabetesta sairastava on erilainen - niin on myös hänen hoitonsa
Pirjo Ilanne-Parikka, Ylilääkäri Diabetesliitto