Blogi

22. syyskuuta 2016 13.55

Sensoriteknologiasta elämänlaatua diabeetikon arkeen

Uusi sensorointiteknologia tuo merkittävää apua, turvallisuuden tunnetta ja parempaa elämänlaatua eri ikäisille diabeetikoille, kunhan se saadaan nykyistä laajemmin käyttöön. Diabeteksen hyvä hoito edellyttää tietoa verensokerin tasosta. Hypoglykemia ja sen pelko ovat merkittävIä ongelmia kun pyritään hyvään hoitotasapainoon. Pelko ei aina perustu todelliseen riskiin.   Jatkuva kudossokerin seuranta, eli sensorointi, on ainoa tapa saada mittaustuloksia sokeritasosta tiheästi, myös yöllä. Se mahdollistaa paremman sokeritasapainon ja tiedon, jolla aiheetonta pelkoa voidaan hälventää. Myös tarve pistämiseen vähenee. Tiedon voi saada laitteesta riippuen monitorille, omalle ja/tai huoltajan puhelimen näytölle sekä hoitoyksikköön. Laite voi hälyttää sokeritason muutoksesta ennakoiden. Diabeetikolle itselleen sensorointi on jatkuvan oppimisen apuväline. Mittaustieto omasta kehosta ja sen reaktioista arjen eri tilanteisiin ohjaa valintoihin, jotka tukevat hyvinvointia. Parhaimmillaan se kannustaa yksilöllisesti oikeisiin muutoksiin. Elämäntapojen muutoksissa on edettävä asteittain ja pitkäjänteisesti yksilölle sopivalla tavalla ja osaavan monialaisen tuen avulla.  

Teknologia hyötykäyttöön, mahdollisimman pian  

Hoitotyössä uusi sensoriteknologia helpottaa hoitoratkaisujen tekemistä ja hoidonohjausta. Uudet laitteet kertovat ihmisestä ja hänen elämästään paljon, ajantasaisesti ja tiedon kerryttyä pidemmän aikavälin trendeinä. Se on tärkeää yksilöllistä faktatietoa, jota hoidossa kannattaa hyödyntää. Kakki diabeetikot eivät sensorointia tarvitse. Osa tarvitsee sitä joka päivä, osa silloin tällöin tarpeen mukaan. Mikä ikinä ihmisen tarve onkaan, sen soisi täyttyvän. Ruotsista on jo kokemuksia siitä, kuinka sensoriteknologia helpottaa diabetesta sairastavien ihmisten pärjäämistä vaikkapa koulu-, opiskelu- ja työelämässä. Suomessa sen hyödyntäminen tulee väistämättä lisääntymään, toivottavasti pian. Länsinaapurissa uuden diabeteksen hoitoa helpottavan teknologian hyödyntäminen on valtavasti Suomea edellä. Ruotsissa aloitettiin uuden sensoriteknologian käyttö jo kaksi vuotta sitten ja siellä on jo yli 25000 käyttäjää, meille vastaava teknologia saapui käyttöön vasta tänä keväänä ja käyttäjiä on tällä hetkellä noin 3000. Nyt kun tuotteiden saatavuus on jo hyvä, Suomessakin voitaisiin ottaa loikka uuden teknologian maailmaan. Sairaanhoitopiireittäin luotavat indikaatiot, eli perusteet laitteiden myöntämiselle, ovat valmistuneet tuskastuttavan hitaasti. Mielestäni ne voitaisiin kopioida meille sellaisinaan Ruotsista. Mitä nopeammin ja sujuvammin mittaustietoa päästään hyödyntämään, sitä useampaa ihmistä sen avulla voidaan auttaa.    

Diabeteshoitajan aika ja tuki hyvän hoidon ytimessä  

Pelkkä teknologia tai mittaustulokset eivät muuta mitään. Hyvä elämä diabeteksen kanssa edellyttää jatkuvaa hoidonohjausta ja omahoitoa. Jo yksin insuliinihoidon oppiminen ja hallinta vaativat paljon aikaa ja kertausta. Diabeteshoitajan osaaminen, aika ja tuki ovat olennaisia kaikessa diabeteksen hoitamisessa. Hoitotiimiin tarvitaan aina myös lääkärin ja psykologin osaamista. Niin tyypin 1 kuin tyypin 2 diabeteksen hoidonohjaukseen tulisi olla käytettävissä nykyistä enemmän aikaa koko maassa. Diabeteshoitajia on aivan liian vähän. Tärkeän työn tekemiseen tulisi suoda hyvät mahdollisuudet. Diabetesmessuilla pääsemme pohtimaan muun muassa näitä asioita kasvotusten. Toivon, että monialainen ja asiantunteva diabetestieto tavoittaisi yhä useamman koko Suomessa. Diabetesta sairastavien, heitä hoitavien ja tukevien sekä aiheesta kiinnostuneiden kohtaaminen on tarpeen. Meillä kaikilla on yhteinen tavoite: Hyvä elämä.    

Markku Saraheimo

Markku Saraheimo
LT, diabetelogi


Diabetesmessut 23.-24.9.

Tervetuloa Diabetesmessuille Tampere-talolle 23.-24.9.
Messut avoinna pe-la klo 9-17
Liput 10€ (jäsenet 6€)
Tutustu ohjelmaan >>

Diabetesmessujen Blogi

Sensoriteknologiasta elämänlaatua diabeetikon arkeen
Markku Saraheimo, LT, diabetologi

Lihavuusleikkaus toi uuden elämän
Olli Nyberg, varapuheenjohtaja, LILE ry

Vertaistuki on voimaa – isovanhemmatkin tukevat toisiaan
Eeva Autio, Isoäiti, äiti ja vertainen, aiemmin työuralla diabeteshoitaja

Minun diabetekseni ei ole kansansairaus
Janne Juvakka, toiminnanjohtaja, Diabetesliitto
 ry

Diabeteksen hoidon periaatteet haltuun - erityisesti vanhustenhoidossa
Pirjo Ilanne-Parikka, ylilääkäri, Diabetesliitto ry

Istun - enkö muuta voi?
Eira Taulaniemi, liikuntasuunnittelija Suomen Diabetesliitto ry

Säätämisen maailmanmestarit
Tanja Huutonen, Diabeteslapsen äiti ja arjen säätäjä

Ikäihmisten diabeteksen hoito tarvitsee ryhtiliikeen
Päivi Hyry, vastaava sairaanhoitaja Viola-koti, Tampere

Jokainen diabetesta sairastava on erilainen - niin on myös hänen hoitonsa
Pirjo Ilanne-Parikka, Ylilääkäri Diabetesliitto